TerriEri 24.8.

Näyttelyihmisenä olen sellainen, että kaksi näyttelyä vuodessa on "pakollisia": rodun erikoisnäyttely ja Messari. Noh, Messari on laajentunut kaksipäiväiseksi (tänä vuonna jopa kolme-) ja ceskyterriereillä on oikeastaan kaksi erikoisnäyttelyä vuodessa. Pakolliset näyttelykäynnit lisääntyvät siis.

Viime viikonloppuna oli vuorossa se toinen ceskyterrierien erikoisnäyttely, TerriEri. Club show oli kerhon järjestämä epävirallinen, sillä Cesky-kerholla ei ole rotuyhdistyksen asemaa, vaan se on rotua harrastava yhdistys. TerriEri puolestaan on vuosittainen kolmosryhmän erikoisnäyttely, joka on pääerikoisnäyttely Suomen Terrierijärjestön roduille. Näitä ovat monet harvinaisemmat terrierit, kuten ceskyt, manchesterinterrierit, bedlingtoninterrierit jne. Maisa piti totta kai TerriEriin ilmoittaa. Itse päädyin suorittamaan kyseiseen näyttelyyn neljättä kehätoimitsijaharjoitteluani, joten Maisa oli kasvattajan ja äitini hellässä huomassa kehän ajan. Itse koitin kaula pitkällä työni ohessa kuikuilla neidin menoa rotukehässä.

Maisa on onneksi näyttelyissä kuin vanha tekijä, eikä ollut moksiskaan että kasvistäti oli hihnan päässä mamman sijaan. Neiti viipottikin itselleen ROP-pennun tittelin siskonsa ollessa toinen! Koska kyseessä oli erikoisnäyttely, päätimme vielä jäädä pyörähtämään näyttelyn parhaan pennun valinnassa kun kerran sellainenkin järjestetään. Pitihän sitä terrieri-ihmisille näyttää, että tällainenkin terrieri on olemassa, ettei ihan unohdu.

En ollut ihan varma saanko näyttelyn työntekijänä esittää Maisan isossa kehässä, joten kasvistäti meni Maisan kanssa sinnekin. Itse kyykistelin piilossa, ettei Maiskis keksisi lähteä luokseni, mutta hyvät namit olivat sen verran kiinnostavia ettei Maisalla ollut yhtään ikävä. Maisa seisoi hirmu nätisti pöydällä ja liikkeissä se vasta loistikin! Etenkin, kun kaikki rotunsa parhaat pennut kaarsivat isoon kehään. Maisa tuntui innostuvan yleisöstä ja häntä sojona meni helmakarvat lepattaen eteenpäin. Olin odottanut, että BIS-pentukehästä tulee vain lämmintä kättä, mutta kaikkien yllätykseksi Maisa valittiin kahdeksan parhaan pennun joukkoon! Siinä vaiheessa minä olin piilossani tippa linssissä, kun on niin hieno karvakakara. Pentujen tuomari Harry Tast liikutti kaikkia kahdeksaa pentua vielä kerran, ja siellä oli toinen toistaan upeampia pentuja. Herra Tast teki valintansa ja en ollut uskoa korviani, kun nelossijalle kuulutettiin ceskyterrieri Galbraith Scandalous! Mamman pieni karvaotus oli kaikkien upeiden terrieripentujen joukosta neljänneksi paras! Kyllä koko ceskyporukka hihkui kehän laidalla, tälle pienelle rodulle eivät isojen kehien sijoitukset ole jokapäiväistä herkkua.

Kämppikseni kyselikin ennen näyttelyä aikooko Maisa tuoda suureen kirjahyllyymme lisää pokaaleja täytteeksi club show'n ROP-pentupokaalin lisäksi, ja nyt tulikin pokaaleja ja ruusukkeita oikein urakalla!

Lopuksi vielä ceskyjen rotukehän tuomarin Irmgard Vogtin arvostelu Maisasta, Lemmikkipalstojen avustuksella käännetty saksasta suomeksi:

"Narttu, jolla on erinomainen olemus. Erittäin kaunis ilmeikäs pää ja kaunis ilme. Pitkä kaula, joka kiinnittyy hyvin olkiin. Suora selkä ja virheetön häntä. Oikea etuosa ja eturinta, oikein kulmautunut takaa, erinomainen turkinlaatu, esiintyy iloisesti. Purenta ok."

BIS4-pentu

Ruusuke on melkein isompi kuin koira. Kuva: Katja Sjöroos

Tytöt kauniina, vasemmalta Elsa, Oodi ja Maisa

Tilannekatsausta

Blogihiljaisuutta ollaan taas pidelty, ja jonkin verran on ehtinyt tapahtua. Maisa the Tukkajumala kasvattaa karvaa huimaa vauhtia, ja trimmailtu ollaan pariin otteeseen. Emäntäkin on joutunut trimmerin kanssa toimimaan, tosin lopputulos ei ole ollut päätähuimaava... Takkuvaihekin on jo aloitettu, vauvakarvan vaihtuessa takkuja tulee hirveää kyytiä.

Maisan kanssa on tarkoitus alkaa harrastelemaan näyttelyitä, joten tajusin että voisi sitä hommaa hieman treenatakin. Heinäkuussa käytiin Koneen kentällä ihmetyttämässä koiraihmisiä. Maisa esiintyi minimaalisella treenillä kuin vanha tekijä ja sai punaisen nauhan, mutta en viitsinyt jäädä odottelemaan nauhakehiä kun tuomari ei tainnut olla varma Maisan rodusta. Kehän laidalla kääpiösnautseri-ihmiset huokasivat helpotuksesta kun kerroin Maisan olevan ceskyterrieri. Luulivat rumaksi kääpiösnautseriksi...

Onneksi rodun tuntevat näkevät, että Maisa on ihan rodunomainen cesky. Pyörähdimme 3.-4.8. ceskyterrierien ja sealyhaminterrierien yhteisillä kesäpäivillä Säkylässä, jossa tutustuttiin muihin rotua harrastaviin ihmisiin ja treffailtiin pentuesisaruksia. Kesäpäivien huipennus oli sunnuntainen club show, eli epävirallinen erikoisnäyttely. Tuomarina oli Kimmo Mustonen. Ceskyjä oli paikalla huimat 29 kappaletta (normaalisti inttinäyttelyissäkin päästään 5-10 ilmoittautumiseen) ja pentujakin oli viisi. Ensiksi Maisan veljet Kozel ja Frodo olivat urospentujen 1. ja 3.. Maisa sitten pistikin parastaan kehässä ja oli ensiksi narttupentujen ensimmäinen ja loppujen lopuksi voitti veljensä ollen rotunsa paras pentu! Koska club show on epävirallinen näyttely, esitimme myös vauvoista koostuneen kasvattaja- ja jälkeläisryhmän. Galbraith-kasvattajaryhmä oli 2. kunniapalkinnolla ja Maisan emän Wiivin jälkeläisryhmä ensimmäinen. Huippuhieno viikonloppu, seura oli mahtavaa eikä tietysti menestyskään haitannut.

Emä Wiivi ja Maisa

Sisarukset Frodo (G. Secrets 'n Lies), Maisa (G. Scandalous) ja Kozel (G. Spy Hard)

Palkintoposeeraus. Hienojen ruusukkeiden ja pokaalin lisäksi saimme lelun, 2,5kg säkin ruokaa ja nameja. Oli hienoa, että kerho panosti palkintoihin ja kesäpäiviin.

Vielä lopuksi Maisan voitokas arvostelu:

"Puolivuotias, tasapainoisesti rakentunut narttupentu. Hyvä koko ja mittasuhteet. Purenta OK. Sievä pää, kuono-osa saa vielä vahvistua. Hyvät silmät ja ilme. Hieman raskaat korvat. Hyvä kaula ja selkälinja, riittävästi kulmautunut. Sopiva luusto, runko saa vielä täyttyä. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu hyvällä askeleella, mutta vielä kapeasti edestä. Miellyttävä luonne ja esiintyminen."